Opetussuunnitelma

Taiteen perusopetuksen teatteritaiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelma

Rehtori Sanna Saarela, 13.1.2015 (v8)

 

SISÄLTÖ


1. Yleistä

1.1 Riihimäen Nuorisoteatteri
1.2 Laaja teatteritaiteen perusopetus
1.3 Laki taiteen perusopetuksesta
1.4 Riihimäen Nuorisoteatterin arvot
1.5 Riihimäen Nuorisoteatterin toiminta-ajatus
1.6 EU:n elinikäisen oppimisen avaintaidot

2. Opetuksen toteuttaminen

2.1 Oppimisympäristö
2.2 Oppilaaksi ottaminen ja vapaa-oppilaspaikat
2.3 Opettajat
2.4 Organisaatio
2.5 Talous

3. Opetuksen rakenne ja laajuus

3.1 Perusopinnot
3.2 Syventävät opinnot
3.3 Opetuksen tuntimäärät
3.4 Muualla suoritetut opinnot
3.5 HOPS
3.6 Lukuvuosi
3.7 Jäsen- ja lukukausimaksut

4. Opetuksen tavoitteet ja sisältö

4.1 Opetuksen tavoitteet
4.2 Perusopinnot
4.3 Syventävät opinnot
4.4 Teatteri Sampo

5. Opetuksen arviointi

5.1 Arvioinnin muodosta tiedottaminen
5.2 Opettajan antama palaute työskentelystä
5.3 Vertaisarviointi
5.4 Ryhmäarviointi itsearviointitaitojen harjoittajana
5.5 Itsearviointi
5.6 Oppimispäiväkirja
5.7 Arviointikeskustelu oppilaan kanssa
5.8 Arvosanat ja todistukset
5.9 Huoltajien osallisuus

6. Koulun sisäinen arviointi

6.1 Koulun jatkuva kehitys
6.2 Toiminnan laadun valvonta ja arviointi

7. Yhteistyö

1. YLEISTÄ


Riihimäen Nuorisoteatterin opetussuunnitelman perustana ovat valtakunnallisen teatteritaiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet.

Opetussuunnitelma on työväline, joka muuttuu ja kehittyy toiminnan mukana.

 

1.1 Riihimäen Nuorisoteatteri
 

Riihimäen Nuorisoteatteri ry. on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys, joka pyrkii antamaan korkeatasoista taiteen perusopetusta. Nuorisoteatteri perustettiin vuonna 1991 ja toiminta pyöri harrastajien voimin vuoteen 2002 asti, jolloin taloon palkattiin ensimmäinen toiminnanjohtaja. Vuoden 2013 syksyllä Riihimäen Nuorisoteatterissa oli 470 aktiivista jäsentä, jotka muodostavat 28 harjoitusryhmää. Jäsenet ovat iältään 7-75-vuotiaita. Nuorisoteatterissa tulee ensi-iltaan n. 15 esitystä vuodessa, jonka lisäksi kesäisin Nuorisoteatteri tekee koko perheen kesäteatteri-esityksen. Talon toiminnasta vastaavat rehtori ja yhdistyksen hallitus.

 

1.2 Laaja teatteritaiteen perusopetus


Laajan oppimäärän mukaisen opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle mahdollisuus opiskella pitkäjänteisesti teatteritaidetta. Opiskelu luo elinikäiset edellytykset harrastukselle ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin.

 

1.3 Laki taiteen perusopetuksesta


1§ Taiteen perusopetuksen tarkoitus

Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

 

1.4 Riihimäen Nuorisoteatterin arvot


Riihimäen Nuorisoteatterin arvolähtökohta on oppilaan persoonallisen taidekäsityksen hyväksyminen, tukeminen ja kehittäminen. Nuorisoteatterin opetuksen keskeiset arvot ovat  opiskelijalähtöisyys ja henkilökohtaisuus. Opetus kannustaa oppilasta luovuuteen, heittäytymiseen ja yhteistyöhön ryhmässä.

 

1.5 Riihimäen Nuorisoteatterin toiminta-ajatus ja tavoitteet


Riihimäen Nuorisoteatterin opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan henkilökohtaista kehitystä ja rohkaista oppilasta luovuuteen, taiteelliseen ajatteluun ja toimintaan. Opetuksessa tuetaan oppilaan henkilökohtaisen näkemyksen syntymistä teatteritaiteesta. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan laatua, toimimaan ryhmässä, sietämään epävarmuutta ja luomaan toimintaansa rakenteita. Oppilas oppii myös ymmärtämään keskeiset teatteritaiteen rakenteet ja käsitteet ja oppii sijoittamaan teatteritaiteen taiteen kokonaiskentälle.

Opetus sisältää teatterin tutkimista ja toimintaa yksin ja muiden kanssa. Oppiminen tapahtuu koko ajan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kokien ja kokeillen.

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas arvioi aktiivisesti omia kokemuksiaan ja että hänen maailmankuvallaan on mahdollisuus laajentua.

Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Oppilas on aktiivinen oppija, jonka perusolemukseen kuuluu pyrkiminen hyvään ja itsensä kehittämiseen.

Nuorisoteatterin oppimiskäsitys on, että oppilas haluaa oppia ja hän oppii oppimaan. Näin oppilaan tutkiva ote ja analyyttinen asenne kehittyvät.

Riihimäen Nuorisoteatterin keskeinen toiminta-ajatus on tarjota lapsille ja nuorille teatteriopetusta hyväksyvässä, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomassa ympäristössä, opiskelijan perheen varallisuudesta riippumatta.

Riihimäen Nuorisoteatteri pyrkii osaltaan tukemaan EU:n elinikäisen oppimisen avaintaitojen toteutumista.

 

1.6 EU:n elinikäisen oppimisen avaintaidot


Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL L 394, 30.12.2006)                           

Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat asiayhteyteen sopivien tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuus. Niitä tarvitaan erityisesti henkilökohtaisen onnistumisen tunnetta ja kehitystä, sosiaalista osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta ja työtä varten.

Avaintaidot ovat tietoyhteiskunnassa välttämättömiä. Ne takaavat työvoiman suuremman joustavuuden, jolloin nopea sopeutuminen entistä voimakkaammin verkottuneen maailman jatkuviin muutoksiin on mahdollista. Avaintaidoilla on suuri merkitys myös innovoinnille, tuottavuudelle ja kilpailukyvylle, ja ne lisäävät osaltaan työntekijöiden motivaatiota ja tyytyväisyyttä sekä parantavat työn laatua.

Avaintaitojen omaksuminen on tärkeää pakollisen oppivelvollisuutensa loppuvaiheessa oleville nuorille, sillä avaintaidoista he saavat aikuiselämässä ja erityisesti työelämässä tarvittavia valmiuksia sekä voivat muodostaa jatko-opinnoissa tarvittavan perustan kaikissa elämänvaiheissa oleville aikuisille taitojen kehittämisen ja päivittämisen kautta.                

Riihimäen Nuorisoteatterissa toteutuvat avaintaidot:

  1. Viestintä äidinkielellä, mikä tarkoittaa kykyä ilmaista ja tulkita käsitteitä, ajatuksia, tunteita, faktoja ja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen), sekä kykyä olla asianmukaisessa ja luovassa kielellisessä vuorovaikutuksessa kaikissa sosiaaliseen elämään ja kulttuuriin liittyvissä tilanteissa.
     
  2. Oppimistaidot eli oppimaan oppiminen liittyvät oppimiseen, oman, joko yksin tai ryhmässä tapahtuvan oppimisen tavoitteiden määrittelyyn ja organisointiin omien tarpeiden mukaan sekä tietoisuuteen menetelmistä ja mahdollisuuksista.
     
  3. Sosiaalisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät taidot. Sosiaalisuuteen liittyvillä taidoilla tarkoitetaan henkilökohtaisia taitoja, ihmissuhdetaitoja ja kulttuurien välisiä taitoja sekä kaikkia käyttäytymisen muotoja, jotka antavat yksilöille valmiudet osallistua vaikuttaen ja rakentavalla tavalla yhteiskunta- ja työelämään. Nämä taidot liittyvät henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Olennaisen tärkeää on ymmärtää yksilöiden eri toimintaympäristöissä noudattamia käyttäytymissääntöjä ja tapoja. Kansalaisuuteen liittyvien taitojen ja erityisesti sosiaalisten ja poliittisten käsitteiden ja rakenteiden (demokratia, oikeus, tasa-arvo, kansalaisuus ja kansalaisoikeudet) tuntemuksen avulla yksilöt voivat osallistua aktiiviseen ja demokraattiseen toimintaan.
     
  4. Aloitekyky ja yrittäjyys tarkoittaa kykyä muuntaa ideat toiminnaksi. Siihen sisältyy luovuutta, innovointia ja riskinottoa sekä kyky suunnitella ja toteuttaa projekteja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksilö on tietoinen työnsä laajemmasta kehyksestä ja kykenee hyödyntämään uusia tilaisuuksia. Aloitekyky ja yrittäjyys ovat myös perusta erityistaidoille ja -tiedolle, joita tarvitsevat sosiaalista tai kaupallista yritystoimintaa käynnistävät tai siihen osallistuvat henkilöt. Tähän pitäisi sisältyä tieto eettisistä arvoista, ja sen pitäisi edistää hyvää hallintotapaa.
     
  5. Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot, mihin kuuluu ymmärrys siitä, mikä merkitys on ajatusten, kokemusten ja tunteiden luovalla ilmaisemisella eri välineiden avulla (musiikki, esittävät taiteet, kirjallisuus ja kuvataiteet).

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

 

2.1 Oppimisympäristö


Oppimisympäristön suunnittelussa on otettu huomioon fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Oppimisympäristö heijastaa myös Riihimäen Nuorisoteatterin arvoja, tukee oppilaan monipuolista ja turvallista kasvua ja oppimista sekä antaa onnistumisen kokemuksia. Oppimisympäristöä ovat myös oppilaan elinpiiri, työ- ja kulttuurielämä. Yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa on keskeistä.

Riihimäen Nuorisoteatterin ensisijainen tila on Riihimäen keskustassa sijaitseva 1917 rakennettu entinen elokuvateatteri Kino Sampo (os. Suokatu 9).  Sali on perinteinen teatteritila kiinteine katsomoineen. Salissa on 150 paikkaa.

Nuorisoteatterin toinen harjoitustila ja studionäyttämö Teatteri Pohja sijaitsee lähellä Kino Sampoa (Lopentie 1). Tila on ns. musta laatikko jossa ei ole kiinteää katsomoa vaan irtotuoleja n. 45 kpl.

Nuorisoteatterin kolmas harjoitustila ja toimisto sijaitsee kauppakeskus Majakassa (Hämeenkatu 25-27). Tila on avara ja soveltuu monenlaiseen esitys- ja harjoitustoimintaan. Tilassa ei ole kiinteää katsomoa, vaan irtotuolit, joista voi rakentaa tarvittavan katsomon. Istuimia n. 45 kpl.

Kaikissa Nuorisoteatterin tiloissa on harjoituskäyttöön tarkoitetut välineet: Boomblaster, jumppamatot, kyniä ja paperia sekä tarvittavat ensi-apuvälineet. Harjoituksissa tarvittava teatterirekvisiitta löytyy erillisestä puvustosta/tarpeistosta (Kauppakuja 9).

Kesäisin Nuorisoteatteri esittää kesäteatteria Allinnan montussa (Penttilänkatu 7). Allinnan montussa on kiinteä katsomo (n. 400 istumapaikkaa) ja lava.

Nuorisoteatteri esiintyy vakituisesti myös mm. Riihimäen Kirjastolla, Graniitin aukiolla, ym.

 

2.2 Oppilaaksi ottaminen ja vapaaoppilaspaikat


Uusia oppilaita otetaan joka syksy. Elokuussa järjestetään valintakoepäivä, jolloin tehdään leikkimielisesti teatteriharjoituksia ja haastatellaan hakijat. Valintakoepäivän tarkoitus on muodostaa mahdollisimman hyvin toimivat ryhmät. Ryhmänmuodostuksen keskeisiä periaatteita ovat ikäjakauma ja mahdollinen erityisen tuen tarve. Mikäli hakijoita tulee enemmän kuin on mahdollisuus ottaa jäseniksi, arvotaan valitut ja varasijat. Mikäli ryhmäläinen lopettaa ensimmäisen lukukauden aikana, valitaan hänen tilalleen uusi ryhmäläinen varasijoilta järjestyksessä.

Opetusryhmät muodostetaan iän mukaan. Opetusryhmä etenee opetussuunnitelman mukaisesti opinnoissaan. Mikäli oppilas tekee opetusryhmänsä ulkopuolella opintoja, hänen tulee neuvotella henkilökohtaisesta opinto-ohjelmastaan rehtorin kanssa.

Uusi oppilas aloittaa aina perusopetustasolla yksi. Aiemmin hankittu osaaminen voidaan dokumenttien tai näyttöjen perusteella tunnistaa ja tunnustaa sopivaksi katsottavalla tavalla.

Vapaaoppilaspaikkoja, maksun alennuksia ja laskun eräpäivän siirtoa anotaan kirjallisesti Riihimäen Nuorisoteatterin rehtorilta.  Vapaaoppilaspaikoilla ja maksunalennuksilla pyritään minimoimaan taloudellisten seikkojen nouseminen esteeksi opiskelulle.

 

2.3 Opettajat


Riihimäen Nuorisoteatterin opettajakunta on pätevää ja ammattitaitoista. Kaikki opettajat vastaavat oman opetustyönsä suunnittelusta ja toteutuksesta.

Opettajat kokoontuvat kerran kuukaudessa opettajien kokouksessa, missä sovitaan yhteisistä tapahtumista, vaihdetaan ryhmien kuulumisia ja keskustellaan opetussuunnitelmasta.

Opettajia tuetaan ideoimaan ja toteuttamaan uusia kokeiluja, joiden tavoitteena on kehittää koulun opetusta tai nostaa teatterin taiteellista tasoa.

Koulun henkilökunnan palvelussuhteen ehtona sovelletaan Teatteri-ja Mediatyöntekijöiden liiton työehtosopimusta.

Riihimäen Nuorisoteatterissa työskentelevät seuraavat henkilöt:

  • Sanna Saarela, rehtori, teatteritaiteen maisteri, teatteriopettaja (TEAK), suorittanut opetushallinnolliset opinnot
  • Tuukka Tiihonen, ohjaaja, teatteritaiteen maisteri, teatteriopettaja (TEAK)
  • Annukka Valo, tuntiopettaja, teatteritaiteen maisteri, teatteriopettaja (TEAK)
  • Juhana Rönnkvist, tuntiopettaja, teatteri-ilmaisunohjaaja (AMK)
  • Essi Rönnkvist, tuntiopettaja, teatteri-ilmaisunohjaaja (AMK)
  • Pia Serkamo, tuntiopettaja, teatteri-ilmaisunohjaaja (AMK)
  • Viivi Saarela, tuntiopettaja, kirjoittamisen ja draamakasvatuksen perusopinnot
  • Hanne Rintanen, järjestäjä, oppisopimuskoulutus

2.4 Organisaatio


Hallitus

Hallitukseen kuuluu Nuorisoteatterin vanhimpia jäseniä, sekä kutsujäseninä teatterialan ammattilaisia. Hallitus kokoontuu kerran kuussa ja päättää Nuorisoteatterin toiminnan päälinjauksista yhdessä rehtorin kanssa. Hallitukseen kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään neljä ja enintään kahdeksan muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan vuosikokouksessa, josta alkaa toimikausi. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin. Asioiden valmistelua ja juoksevien asioiden hoitoa varten voi hallitus asettaa työvaliokunnan, jonka tehtävät se määrää.

Hallituksen tehtävänä on lisäksi:

  1. Huolehtia, että yhdistyksen toiminnasta pidetään lainmukaista kirjanpitoa ja jäsenluetteloa.
  2. Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset.
  3. Valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rehtorin kanssa. Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmikuun aikana, hallituksen määräämänä ajankohtana. Muita kokouksia pidetään, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää ilmoitetun asian käsittelemistä varten.

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Jäsenille ilmoitetaan kokouksesta vuosikokouksen päätetyllä tavalla: ilmoituksilla Nuorisoteatterin tiloissa, sekä lehti-ilmoituksella kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Työntekijät

Riihimäen Nuorisoteatterissa työskentelee rehtori, päätoimisia teatteriopettajia ja tuntiopettajia. Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on soveltuva alan ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen taiteenalan vähintään opistoasteinen opettajantutkinto. Rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on:

  1. ylempi korkeakoulututkinto
  2. koulutusmuodon opettajan kelpoisuus;
  3. riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä
  4. opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. (3.11.2005/865)

Vanhempainyhdistys

Vanhempainyhdistys on vapaaehtoisten nuorisoteatterilaisten vanhempien toimintaa. Vanhempainyhdistyksen tarkoitus on kerätä rahaa Nuorisoteatterille ja järjestää Nuorisoteatteria tukevaa toimintaa.

 

2.5 Talous


Riihimäen Nuorisoteatterin taloudellinen pohja jakautuu kolmeen osaan.

  • Jäsenmaksut
  • Lipputulot
  • Avustukset (mm. Riihimäen kaupunki)

Riihimäen Nuorisoteatteri on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys. Opetustoiminta rahoitetaan jäsenmaksujen ja Riihimäen kaupungin avustuksen turvin. Riihimäen kaupunki avustaa Nuorisoteatteria 25 000€:lla vuodessa. Esitystoiminnan tarkoitus on rahoittaa itse itsensä ja muutamalla isommalla produktiolla vuodessa tuotetaan rahaa opetustoiminnan kehittämiseen.

Toiminnan jatkuvuus on turvattu, peruskustannukset ovat pienet ja henkilöstökulut suorassa suhteessa oppilaiden määrään.

Riihimäen Kaupunki tukee Nuorisoteatteria myös subventoimalla Kino Sammon tuntivuokraa aikuisten kohdalla 30 % ja alle 18 v. kohdalla 70 %. Nuorisoteatteri maksaa tuntivuokraa kaupungille ja kaupunki huolehtii talon kunnossapidosta.

3. OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS


Riihimäen Nuorisoteatterissa annettava teatteritaiteen perusopetus on laajan oppimäärän mukaista. Laajan oppimäärän mukainen opetus antaa oppilaalle mahdollisuuden syventää ja laajentaa taiteen perusopetukseen sisältyvää opiskelua. Laajaan oppimäärään kuuluvat perusopinnot ja syventävät opinnot.

 

3.1 Perusopinnot


Perusopinnot etenevät alla olevan taulukon mukaan mikäli oppilaan aloitusikä on 7-11 vuotta.

 

Opetustaso Ikä Opetustunnit/lukuvuosi Max ryhmäkoko
Perusopetus 1 7 v. 48 h 18
Perusopetus 2 8 v. 58 h 18
Perusopetus 3 9 v. 68 h 18
Perusopetus 4 10 v. 68 h 18
Perusopetus 5 11 v. 72 h 18
Perusopetus 6 12 v. 113 h 18
Perusopetus 7 13 v. 113 h 18

 


(yht 540 h)

Perusopinnot etenevät alla olevan taulukon mukaan mikäli oppilaan aloitusikä on 12-17 vuotta.

 

Opetustaso Ikä Opetustunnit/lukuvuosi Max ryhmäkoko
Perusopetus 1B 12 v. 100 h 18
Perusopetus 2B 13 v. 101 h 18
Perusopetus 3B 14 v. 113 h 18
Perusopetus 6 15 v. 113 h 18
Perusopetus 7 16 v. 113 h 18

 


(yht 540 h)

 

3.2 Syventävät opinnot

 

 

Opetustaso Ikä Opetustunnit/lukuvuosi Max ryhmäkoko
Syventävä 1 14/17 120 h  
Syventävä 2 15/18 120 h  
Syventävä 3 16/19 120 h  
Syventävä 4 17/20 150 h  
Syventävä 5 18/21 250 h  

 


(yht 760 h)

 

3.3 Opetuksen tuntimäärät


Laajan oppimäärän mukainen teatteritaiteen perusopetus muodostuu perusopinnoista ja syventävistä opinnoista.

 

Perusopinnot 540 tuntia
Syventävät opinnot 760 tuntia
Yhteensä1300 tuntia

 


 

3.4 Muualla suoritetut opinnot


Muualla hankittu osaaminen voidaan tunnustaa ja hyväksi lukea rehtorin toimesta. Muut alaan liittyvät opinnot voidaan myös merkitä sivuaineeksi. Nuorisoteatteri kannustaa oppilaitaan valitsemaan kursseja myös talon ulkopuolelta ja tavoittelemaan omia kiinnostuksen kohteitaan.

 

3.5 HOPS


Henkilökohtainen opetussuunnitelma tehdään jokaiselle oppilaalle viimeistään perusopintojen viidennellä opetusjaksolla. HOPSin tarkoitus on tukea oppilasta tunnistamaan omat vahvuusalueensa ja/tai kiinnostuksen kohteensa ja valitsemaan sen mukaisia opintoja ja projekteja. HOPS laaditaan henkilökohtaisessa keskustelussa rehtorin kanssa ja sitä täydennetään joka vuosi.

 

3.6 Lukuvuosi


Riihimäen Nuorisoteatterin pääsykokeet ovat elokuun ensimmäisenä tai toisena viikonloppuna ja varsinainen toiminta alkaa elokuun puolessa välissä. Syys- ja talvilomat pidetään Riihimäen koulujen aikataulun mukaisesti. Joululoma on joulukuun puolesta välistä tammikuun alkuun ja toimintaa päättyy toukokuun puolessa välissä. Kesällä Riihimäen Nuorisoteatteri ei anna varsinaista opetusta, vaan keskittyy kesäteatterin esityksiin.

 

3.7 Jäsen- ja lukukausimaksut

 

 

Opetustaso Opetustunnit Lukukausimaksu Jäsenmaksu Yhteensä
A1 48 90 € 25 € 205 €
A2 58 114 € 25 € 253 €
A3 68 132 € 25 € 289 €
A4 68 132 € 25 € 289 €
A5 72 138 € 25 € 301 €
A6 143 150 € 25 € 325 €
A7 143 150 € 25 € 325 €
B1 120 150 € 25 € 325 €
B2 121 150 € 25 € 325 €
B3 143 150 € 25 € 325 €
S1 140 180 € 25 € 385 €
S2 140 180 € 25 € 385 €
S3 140 180 € 25 € 385 €
S4 190 (30h etä) 180 € 25 € 385 €
S5 250 (n. 100h etä) 180 € 25 € 385 €
         
AIKUISRYHMÄ   120 € 25 € 265 €
SIRKUS   120 € 25 € + välinemaksu 30€ 295 €
HYVINKÄÄ   120 € 25 € 265 €

 

 

Lukukausimaksuun sisältyy vakuutus, joka kattaa tapaturmat teatterilla. Jäsenmaksun maksettuaan oppilas on Nuorisoteatterin jäsen.  Jäsenet saavat jäsenkortin, jolla pääsee ilmaiseksi kaikkiin Nuorisoteatterin esityksiin ja saa alennuksia Nuorisoteatterin yhteistyökumppaneilta.

4. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ

 

4.1 Opetuksen tavoitteet

  • Tukea oppilaan minäkuvan kasvua ja kehittymistä
  • Tukea hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta
  • Tukea oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan
  • Totuttaa oppilas sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn
  • Rohkaista oppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan, tunteitaan ja tavoitteitaan teatteritaiteen keinoin
  • Rohkaista oppilasta itseilmaisuun myös muualla kuin teatterissa
  • Lisätä oppilaan kykyä oivaltaa elämän ilmiöitä mielikuvituksen kautta
  • Kehittää eläytymiskykyä
  • Kehittää keskittymiskykyä ja oppia kunnioittamaan toisen työskentelyä
  • Kehittää oppilaan vuorovaikutustaitoja
  • Kehittää oppilaan kykyä toimia luontevasti erilaisissa tilanteissa, lisätä oppilaan herkkyyttä aistia, kokea ja eläytyä tilanteisiin
  • Saavuttaa tietoisuus omasta kehosta ja sen toiminnasta
  • Kehittää oppilaan teatteritaiteen tietämystä, omaa taiteellista ajattelua ja ilmaisutapaa
  • Antaa perusteet teatteritaiteen harrastamiselle ja pohjan jatko-opintoihin hakeutumiselle

4.2 Perusopinnot


Perusopetuksen keskeinen sisältö on tutkia roolihenkilöiden toimintaa fiktiivisissä tilanteissa. Keskeistä ovat oppilaiden erilaiset tulkinnat ja erilainen ymmärrys tilanteista ja roolihenkilöiden toiminnasta. Tulkintoja kokeillaan toimimalla roolihenkilöinä erilaisissa tilanteissa. Tutkitaan samalla miten kuvitteellinen tarina rakentuu ja välittyy katsojalle.

Oppilaat käyvät katsomassa vähintään seitsemän teatteriesitystä ja tekevät yhden teatterivierailun.

Perusopinnot 1 (48 h)


Tavoitteet

  • Tutustuminen teatteriin ilmaisu- ja taidemuotona
  • Ryhmäytyminen ja ryhmätyöskentelyn kunnioittaminen
  • Keskittymiskyvyn kehittyminen
  • Kuvitteellisena roolihenkilönä toimiminen.

Sisältö

Tutustutaan teatterin tekemiseen erilaisten pelien, leikkien, tarinankerronnan ja äänimaisemien kautta. Harjoitellaan roolihenkilön rakentamista ja roolihenkilönä toimimista ryhmässä. Opintokokonaisuuden aikana valmistetaan mininäytelmä puuro- tai kevätjuhlaan. Mininäytelmää tehdessä oppilaalle esitellään lyhyesti esityksen valmistuksen eri vaiheet. Mininäytelmän painopiste on roolin rakentamisen harjoittelussa.

Arviointi

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Lue lisää arvioinnista kohdassa 5.
 

Perusopinnot 2 (58 h)


Tavoitteet

  • Heittäytymisen, kontaktin ja vuorovaikutuksen harjoitteleminen
  • Tarinan rakenteen hahmottaminen
  • Omien ja muiden ideoiden kunnioittaminen
  • Ryhmän sisäisen luottamuksen kasvaminen

Sisältö

Tutustutaan omaan kehon kieleen, opitaan improvisaation perussäännöt, hahmotellaan tarinan rakenne (alku-keskikohta-loppu), miksi tarinaan tarvitaan ristiriita ja miten roolihenkilöt toimivat. Lukuvuoden päätteeksi voidaan valmistaa pienimuotoinen esitys omaisille.

Arviointi

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.
 

Perusopinnot 3 (68 h)


Tavoitteet

  • Roolihenkilön merkityksen ymmärtäminen tarinan kokonaisuuden kannalta
  • Roolin ylläpitäminen
  • Esityksen hahmottaminen vuorovaikutukseksi yleisön kanssa
  • Esityksen osa-alueisiin ja niiden työntekijöiden työhön tutustuminen

Sisältö

Tutkitaan ja kokeillaan roolihenkilöiden, tavoitteita, taktiikoita ja toimintaa erilaisissa improvisoiduissa tilanteissa, tarinoissa tai näytelmäteksteissä. Tutustutaan esityksen osatekijöiden työalueisiin: valo- ja äänisuunnitteluun, puvustukseen, lavastukseen, ym. Valmistetaan enintään 30 min. esitys, jota esitetään vähintään kaksi kertaa. Esitykseen valitaan yksi yllä olevista työalueista ja tutustutaan siihen tarkemmin esityksen tekovaiheessa

Arviointi

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.
 

Perusopinnot 4 (68 h)


Tavoitteet

  • Oman käsikirjoituksen luominen- Juonen ja tarinan käsitteiden ymmärtäminen
  • Tilan, lavastuksen, valaistuksen, puvustuksen ja äänimaailman merkityksen oivaltaminen esityksen osatekijöinä
  • Esityksen analysoinnin harjoitteleminen

Sisältö

Tutkitaan dramaturgiaa ja esityksen valmistamista omien aiheiden ja tarinoiden pohjalta. Valmistetaan näiden aiheiden ja tarinoiden pohjalta esitys. Vieraillaan ammattiteatterissa ja käydään katsomassa ainakin yksi teatteriesitys. Analysoidaan esitys.

Arviointi

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Tämän lisäksi jokainen oppilas saa esityksen valmistamisen jälkeen ohjaajalta henkilökohtaisen palautteen.
 

Perusopinnot 5 (72 h)


Tavoitteet

  • Kehonhallinta
  • Äänen tuottamisen ja käytön perustietojen hallitseminen

Sisältö

Tutustutaan omaan kehoon näyttelijän työvälineenä, laajennetaan fyysistä ilmaisua ja harjoitellaan äänen käytön perusteet. Valmistetaan pienimuotoinen esitys, jonka painopiste on fyysisessä ilmaisussa. Pidetään oppimispäiväkirjaa.

Arviointi

Oppilas suorittaa itsearviointia oppimispäiväkirjaansa opetusjakson ajan. Opetusjakson lopulla ne käydään läpi opettajan kanssa, tai ryhmässä, kuitenkin niin, ettei oppilaan tarvitse jakaa kuin itse valitsemansa kohokohdat.
 

Perusopinnot 6 (113 h)


Tavoitteet

  • Tutustuminen teatteritaiteen eri lajeihin
  • Tutustuminen esityksen rakentamisen vaihtoehtoisiin lähtökohtiin

Sisältö

Tutustutaan nykyteatterin suuntauksiin lukemalla, vierailemalla ja katsomalla esityksiä. Mietitään minkälaisista lähtökohdista on mahdollista lähteä rakentamaan esitystä ja miten eri painotukset vaikuttavat esityksen syntyyn (esim. tilalähtöinen esitys ryhmälähtöisesti toteutettuna). Valitaan ryhmätyönä esitykselle raamit ja toteuttamistapa ja toteutetaan esitys. Esitykset voidaan tehdä myös pienemmissä ryhmissä kiinnostuksen kohteet huomioon ottaen. Oppilaat pitävät oppimispäiväkirjaa. Pääpaino oppimispäiväkirjalla on löytää oppilasta henkilökohtaisesti kiinnostavia tapoja tehdä teatteria.

Arviointi

Keskustelu joko pienryhmissä ja henkilökohtaisesti opettajan kanssa oppilaiden oppimispäiväkirjojen pohjalta.
 

Perusopinnot 7 (113 h)


Tavoitteet

  • Opittujen tietojen ja taitojen yhdistäminen päättötyössä
  • Näyttelijäntyössä erityisesti itsenäinen roolinrakentaminen

Sisältö

Opiskelijat toteuttavat perusopintojen päätteeksi esityksen, jossa he käyttävät mahdollisimman laaja-alaisesti perusopinnoissa saavuttamiaan taitoja. Oppilas voi myös suorittaa päättötyön valitsemallaan teatterin osa-alueella. Päättötyön aikana oppilaat pitävät oppimispäiväkirjaa, jossa he pohtivat omaa työskentelyään.

Arviointi

Ryhmä saa sanallisen arvioivan palautteen päättötyöstä ja yksittäinen oppilas saa kirjallisen palautteen oppimispäiväkirjastaan kahdelta ulkopuoliselta arvioitsijalta. Ulkopuolisen arvioijan ohjeistus löytyy liitetiedostoista.
 

Perusopinnot 1B (100 h)


Tavoitteet

  • Tutustuminen teatteriin ilmaisu- ja taidemuotona
  • Ryhmäytyminen ja ryhmätyöskentelyn kunnioittaminen
  • Keskittymiskyvyn kehittyminen
  • Kuvitteellisena roolihenkilönä toimiminen.
  • Heittäytymisen, kontaktin ja vuorovaikutuksen harjoitteleminen
  • Tarinan rakenteen hahmottaminen
  • Omien ja muiden ideoiden kunnioittaminen

Sisältö

Tutustutaan teatterin tekemiseen erilaisten pelien, leikkien, tarinankerronnan ja äänimaisemien kautta. Harjoitellaan roolihenkilön rakentamista ja roolihenkilönä toimimista ryhmässä. Tutustutaan omaan kehon kieleen, opitaan improvisaation perussäännöt, hahmotellaan tarinan rakenne(alku-keskikohta-loppu), miksi tarinaan tarvitaan ristiriita ja miten roolihenkilöt toimivat.  Opintokokonaisuuden aikana valmistetaan mininäytelmä puuro- tai kevätjuhlaan. Mininäytelmää tehdessä oppilaalle esitellään lyhyesti esityksen valmistuksen eri vaiheet. Mininäytelmän painopiste on roolin rakentamisen harjoittelussa ja tarinan rakenteen hahmottamisessa.

Arviointi

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.

 

Perusopinnot 2B (101 h)


Tavoitteet

  • Roolihenkilön merkityksen ymmärtäminen tarinan kokonaisuuden kannalta
  • Roolin ylläpitäminen
  • Esityksen hahmottaminen vuorovaikutukseksi yleisön kanssa
  • Esityksen osa-tekijöiden työhön tutustuminen
  • Oman käsikirjoituksen luominen
  • Juonen ja tarinan käsitteiden ymmärtäminen

Sisältö

Tutkitaan ja kokeillaan roolihenkilöiden, tavoitteita, taktiikoita ja toimintaa erilaisissa improvisoiduissa tilanteissa, tarinoissa tai näytelmäteksteissä. Tutustutaan esityksen osa-tekijöiden työalueisiin: valo- ja äänisuunnitteluun, puvustukseen, lavastukseen, ym. Tutkitaan dramaturgiaa ja esityksen valmistamista omien aiheiden ja tarinoiden pohjalta.  Valmistetaan näiden aiheiden ja tarinoiden pohjalta esitys, jota esitetään vähintään kaksi kertaa. Esitykseen valitaan yksi yllä olevista työalueista ja tutustutaan siihen tarkemmin esityksen tekovaiheessa.

Arviointi

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Tämän lisäksi jokainen oppilas saa esityksen valmistamisen jälkeen ohjaajalta henkilökohtaisen palautteen.
 

Perusopinnot 3B (113 h)


Tavoitteet

  • Tilan, lavastuksen, valaistuksen, puvustuksen ja äänimaailman merkityksen oivaltaminen erityksen osatekijöinä
  • Esityksen analysoinnin harjoitteleminen
  • Kehonhallinta
  • Äänen tuottamisen ja käytön perustietojen hallitseminen

Sisältö

Vieraillaan ammattiteatterissa ja käydään katsomassa ainakin yksi teatteriesitys. Analysoidaan esitys. Tutustutaan omaan kehoon näyttelijän työvälineenä, laajennetaan fyysistä ilmaisua ja harjoitellaan äänen käytön perusteet. Valmistetaan pienimuotoinen esitys, jonka painopiste on fyysisessä ilmaisussa. Pidetään oppimispäiväkirjaa.

Arviointi

Oppilas suorittaa itsearviointia oppimispäiväkirjaansa opetusjakson ajan. Opetusjakson lopulla ne käydään läpi opettajan kanssa, tai ryhmässä, kuitenkin niin, ettei oppilaan tarvitse jakaa kuin itse valitsemansa kohokohdat.

 

4.3 Syventävät opinnot


Syventävät opinnot painottuvat selkeästi teatteritaiteeseen liittyvien tietojen ja taitojen syvällisempään ymmärtämiseen. Samalla opinnoissa painotetaan taiteellisen prosessin itsenäisyyttä, pitkäjännitteisyyttä ja harjoitellaan epävarmuuden sietoa. Oppilasta autetaan tunnistamaan oma taiteellinen polkunsa. Oppilaan oma tapa tehdä teatteria ja omat kiinnostusalueet nousevat keskeiseen asemaan.

Oppilaat käyvät katsomassa opintojen aikana vähintään kaksi teatteriesitystä ja analysoivat ne ohjaajan avustuksella.
 

Syventävät opinnot 1 (120 h)


Tavoitteet

  • Teatterihistoria osana kehittyvää nykyteatteria
  • Keskeisimpiin näytelmäkirjallisuuden klassikoihin tutustuminen

Sisältö

Oppilaat saavat länsimaisen teatterihistorian opetusta ja tutustuvat tätä kautta keskeisiin                       teatteri-alan vaikuttajiin, sekä klassikkoesityksiin. Oppilaat tutustuvat valitsemaansa teatterihistorian osa-alueeseen, tai klassikkoon ja tekevät siitä sovituksen näyttämölle ajan henkeä kunnioittaen. Pidetään oppimispäiväkirjaa.

Arviointi

Opettajan ohjaama ryhmäarviointi sekä henkilökohtainen palaute.


Syventävät opinnot 2 (120 h)


Tavoitteet

  • Harjoittaa ja löytää oma persoonallinen tapa ilmaista esityksen keinoin itselle tärkeätä teemaa tai aihealuetta
  • Tehdä ohjaajan ennakkotyöt esityksen harjoittamista varten
  • Harjoittaa esitys

Sisältö

Oppilaat tekevät yksin tai pienryhmissä pienimuotoiset esitykset ja työstävät ohjaajan kanssa niistä esityskokonaisuuden.

Arviointi

Esitykset arvioidaan ryhmäläisten ja ulkopuolisen ammattilaisen keskustelussa, lisäksi opettaja             antaa henkilökohtaisen palautteen.


Syventävät opinnot 3 (120 h)


Tavoitteet

  • Jonkin teatterin osa-alueen syvällisempi tutkiminen
  • Ymmärtää miten ohjaaja lähestyy esityksen aihetta ja konkretisoi sen näkyväksi
  • Harjoitella ohjaajan ja näyttelijän välistä vuorovaikutusta

Sisältö

Oppilaat ohjaavat pienryhmissä kohtauksia omista aiheista tai valmiista näytelmistä. Oppilaat arvioivat ja analysoivat toinen toistensa tavoitteita ja niiden toteutumista. Oppilaat pitävät oppimispäiväkirjaa.

Arviointi

Jokainen oppilas kirjoittaa esityksistä kirjalliset arviot, lisäksi opettaja antaa henkilökohtaisen palautteen oppilaille.


Syventävät opinnot 4 (150 h)


Tavoitteet

  • löytää teatterin eri osa-alueilta itselle ominaisin alue
  • syventää taitojaan valitsemallaan osa-alueella
  • käyttää omia kokemuksia taiteellisen työn lähtökohtana

Sisältö

Pienimuotoisten teatteriesityksen ideointi, suunnittelu ja toteutus ryhmässä siten, että kukin oppilas pääsee toteuttamaan itselleen mielenkiintoiseksi katsomaansa teatterin osa-aluetta.

Arviointi

Parikeskustelut opettajan kanssa.


Syventävät opinnot 5 (250 h)

Päättötyö


Tavoitteet

  • Kyky persoonalliseen taiteellisen työskentelyyn
  • Itsenäisen taiteellisen prosessin hallitseminen
  • Oppilas pystyy saavuttamaan asettamiaan taiteellisia tavoitteita

Sisältö

Opiskelijat toteuttavat syventävien opintojen päätteeksi esityksen ja tekevät siitä kirjallisen raportin, jossa arvioivat työskentelyprosessia ja omaa osaamistaan.

Arviointi

Opiskelija saa kahden arvioitsijan laatiman kirjallisen kuvauksen päättötyöstään ja osaamisestaan syventävissä opinnoissa. Lisäksi oppilas saa opettajalta henkilökohtaisen palautteen.

 

4.4 Teatteri Sampo


Riihimäen Nuorisoteatterin taiteen perusopetuksen suorittaneet jäsenet, voivat siirtyä Nuorisoteatterin alaiseen Teatteri Sampoon. Teatteri Sammon tarkoitus on tehdä ammattijohtoisia produktioita, missä kokeneet harrastajat pääsevät työskentelemään ammattilaisten kanssa. Teatteri Sammon produktioiden tarkoitus on toimia myös varainhankintana Riihimäen Nuorisoteatterille. Teatteri Sammon produktioista ei peritä lukukausimaksua.

 

4.5 Harrastajaohjaajat


Ohjauksesta kiinnostuneet Riihimäen Nuorisoteatterin jäsenet voivat toimia apuohjaajina ammattiohjaajien ryhmissä. Apuohjaajille järjestetään aloituskoulutus ohjaamisen perusteista ennen ohjaajaksi hyväksymistä.

5. OPETUKSEN ARVIOINTI


Arviointi kulkee osana opetusta koko taiteen perusopetuksen ajan. Arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on tuke oppilaan edistymistä opinnoissa. Riihimäen Nuorisoteatterissa pyritään siihen, että arviointi näkyy jatkuvana vuorovaikutuksena oppilaan, ryhmän ja opettajan välillä, niin että myös oppilaan oma kyky arvioida omaa ja muiden toimintaa kehittyy.
 

5.1 Arvioinnin muodosta tiedottaminen


Oppilaan arvioinnista ja sen eri muodoista tulee tiedottaa niin oppilaille kuin huoltajallekin opintojen alussa, sekä säännöllisesti aina lukuvuoden alussa.  Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa ja auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan.
 

5.2 Opettajan antama palaute työskentelystä ja käyttäytymisestä


Opettajan antaa oppilaalle palautetta, miten tämä on suoriutunut annetuista tehtävistä, miten osallistuu opetukseen ja miten käyttäytyy erilaisissa tilanteissa. Mikäli opettaja antaa oppilaille suullista palautetta kaikkien kuullen, sen tulee ehdottomasti olla myönteistä. Mahdollinen kielteinen palaute tulee antaa oppilaalle kahden kesken. Opettaja antaa aina kunkin harjoitteen jälkeen lyhyen suullisen palautteen koko ryhmälle.

Opettajan on myös toivottavaa tarkkailla omaa kehon kieltään ja intonaatiotaan suullista palautetta antaessaan. Oppilaat vaistoavat ja ymmärtävät helposti, jos edellä mainittu on negatiivista tai ironista.
 

5.3 Vertaisarviointi


Kun harjoituksissa on avoin ja myönteinen ilmapiiri, niin oppilastoverit voivat antaa vertaispalautetta toisilleen. Vertaisarviointi voi olla suullista tai kirjallista.

Vertaispalautteen antamista tulee opettaa, harjoitella ja ohjata. Oppilaita ohjataan antamaan myönteistä sekä rakentavaa palautetta kaverille.

Hyvänä harjoittelun muotona on opettajan antama esimerkki kuinka hän painottaa aina oppilaan myönteisiä puolia. Yhdessä ja yleisesti voidaan pohtia myös kehittämiskohteita.


5.4 Ryhmäarviointi itsearviointitaitojen harjoittajana


Ryhmäarviointi voi olla suullista tai kirjallista. Ryhmäarviointia voidaan suorittaa ryhmätöiden ja projektien jälkeen: miten onnistuimme, miten ryhmämme toimi, mitä opimme, miten työskentelymme sujui, mikä ei sujunut ja miksi, mitä pitäisi tehdä seuraavalla kerralla toisin jne.

Parityön arviointia voidaan harjoitella samalla tavalla kuin ryhmäarviointia. Työpari voi antaa myös toisilleen vertaisarviointia.


5.5 Itsearviointi oppilaan itsetuntemuksen ja myönteisen minäkuvan tukijana


Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii tiedostamaan omaa oppimistaan ja oppimiselle asetettuja tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.  Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään.

Ensimmäisissä opintokokonaisuuksissa oppilaan itsearviointi on enemmänkin oppilaan tuntemuksia ja kokemuksia siitä, mitkä asiat harjoituksissa ovat mukavia ja helppoja, mitkä tuntuvat hankalilta ja onko asioita, mitkä huolestuttavat häntä. Tähän menetelmään sopii hyvin erilaisten kuvien käyttäminen apuna. Oppilas kertoo kuvien avulla harjoituksista ja siihen liittyvistä kokemuksista.


5.6 Oppimispäiväkirja


Oppilaalla on myöhemmissä opintokokonaisuuksissa käytössään oppimispäiväkirja,  mihin kirjataan oman työn suunnitelmat ja harjoitusmuistiinpanot.

Oppimispäiväkirja on:

  • oman oppimisen arvioinnin ja kehittämisen väline
  • oman kokemusmaailmaan kuvaaja, oman persoonallisen kasvun tukija
  • oppimisen heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaja
  • jatkuvan arvioinnin tukija ja ideoiden tallentaja
  • oman oppimisen peilaaja, rohkaisija ja motivoija
  • itseohjautuvuuden kehittäjä
  • käsitteiden ja teorioiden selkiyttäjä

Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen

Päiväkirjassa oppilas arvioi systemaattisesti, mitä on tai ei ole oppinut, missä kohtaa projektissa mennään nyt (yleisesti ja yksilön tasolla) ja mitä on vielä edessä. Oppimispäiväkirjan avulla voi prosessinomaisesti tarkastella omia tapoja ja -tottumuksia. Miettimällä ja kirjoittamalla konkreettisesti ylös, mitä harjoituksissa tapahtui, miten kehittyy, miten roolityöskentely/ohjaajantyö etenee, saa mahdollisuuden oman taiteilijuuden kehittämiseen.

Oppimispäiväkirja toimii palautekeskustelujen pohjana.

Vinkkejä oppimispäiväkirjan pitämiseen

Aloita oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Voit pitää perinteistä, käsinkirjoitettua päiväkirjaa tai kirjoittaa ajatuksiasi tietokoneella. Tärkeintä ei ole muoto vaan sisältö. Ohessa vinkkejä asioista, joita voit valintasi mukaan käsitellä.

Opintojen alussa

  • Mitä minä jo osaan? Minkälainen taiteilija minä olen?
  • Miten toimin ryhmässä, mikä on minun paikkani?
  • Mihin tämä teos sijoittuu teatterikentällä?
  • Mitä olen tekemässä? Mitä haluan sanoa?
  • Mitä haluaisin oppia?Miltä proggis tuntuu?
  • Mitä se vaatii minulta?

Opintojen aikana

  • Millaisia työskentelytapoja minulla on?
  • Osaatko reflektoida tekemistäsi kirjoittaessasi?
  • Löydänkö yhteyksiä aiempiin tietoihini, kokemuksiin?
  • Pyrinkö hahmottamaan suurempia kokonaisuuksia, joihin asia liittyy?
  • Tulisiko minun pyrkiä muuttamaan toimintatapojani? Miksi ja millaiseen suuntaan?
  • Mitä opin tänään?
  • Jäikö joku epäselväksi? Miksi? Miten selvitän tilanteen?
  • Missä asiassa tarvitsen vielä ohjaajan tukea ja ohjausta?

Opintojen päätyttyä

  • Muutinko toimintatapojani? Jos muutin, niin miten?
  • Miten saavutin alussa asettamani tavoitteet ja toiveet?
  • Mitä opin?
  • Mitä kehittämisalueita minulla on?
  • Millainen taiteilija minä olen?

Oppimispäiväkirjaa käytetään arviointikeskustelussa arvioinnin välineenä.


5.7 Arviointikeskustelu oppilaan kanssa


Arviointikeskustelun tavoitteena on antaa tietoa oppilaan saavuttamista oppimistavoitteista ja edistymisestä sekä asettaa tavoitteita tulevalle työskentelylle. Arviointikeskustelun tarkoitus on kuulla oppilaan omia näkemyksiä. Oppilaan vahvuuksia ja kehittymisen alueita voidaan pohtia yhdessä. Arviointikeskustelun pohjana on hyvä olla oppilaan oma oppimispäiväkirja.

Keskustelun tulisi olla avointa ja luottamuksellista, missä oppilaan ei tarvitse ennakoida, mitä opettaja odottaa. Reilu ja oikeudenmukainen palaute tukee oppilaan oppimista ja edistymistä.

Arviointikeskusteluun tulee valmistautua huolellisesti etukäteen. Keskustelulle tulee varata riittävästi aikaa.

Palautekeskustelun aluksi oppilaalle tehdään selväksi mihin keskustelussa pyritään ja mikäli kyseessä on lopputyön arviointikeskustelu, oppilaalle selvitetään miten arvosana muodostuu.

Lopputyön kokonaisarvosana muodostuu seuraavista elementeistä:

  • Prosessi 40% (sisältyy ohjaavan opettajan kanssa käydyt keskustelut)
  • Valmis esitys 30%
  • Oppimispäiväkirja 20%
  • Palautekeskustelu 10%

Keskustellaan oppimispäiväkirjasta ja prosessista nousevista teemoista.

Arviointikeskustelun aiheet ja kysymykset:

  • Miltä projekti vaikuttaa nyt, kun katsot taaksepäin esitystä ja prosessia?
  • Tavoitteesi ja miten ne toteutuivat?
  • Onnistumisen kokemus? Perustelut?
  • Mitä opit?
  • Miten opit?
  • Minkälaista oli toimia tässä ryhmässä? Oma rooli?
  • Vahvuusalueesi?
  • Kehittämisalueesi?
  • Miten kuvailisit itseäsi taiteilijana?
  • Minkälaista oli kirjoittaa päiväkirjaa?
  • Oma arvio/arvosana kokonaisuudesta ja omasta osuudesta siinä?


5.8 Arvosanat ja todistukset


Oppilas saa joka vuosi kirjallisen arvion opinnoista an joko kirjattuna oppimispäiväkirjaan, tai erillisenä todistuksena.

Perusopintojen päätteeksi oppilas saa kahden arvioitsijan laatiman kirjallisen kuvauksen perusopintojen päättötyöstä sekä osaamisestaan perusopinnoissa.

Syventävistä opinnoista ja syventävien opintojen päättötyöstä oppilas saa todistuksen ja todistukseen numero- ja kirjallisen arvioinnin osaamisestaan kahdelta arvioitsijalta.

Syventävien opintojen päättötyön arvosana-asteikko on:

 

Erinomainen 5
Kiitettävä 4
Hyvä 3
Tyydyttävä 2
Hyväksytty 1

 


Sekä perus- että syventävien opintojen päättötodistukseen vaaditaan opetussuunnitelman mukaisen tuntimäärän suorittaminen sekä päättötyön tekeminen.

Teatteritaiteen perusopetuksessa oppilas saa laajan oppimäärän perusopetuksen päättötodistuksen suoritettuaan perusopinnot. Syventävät opinnot suoritettuaan oppilas saa laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksen.

Lisäksi voidaan antaa osallistumistodistus pyydettäessä.

Teatteritaiteen laajan oppimäärän todistuskaavat


Teatteritaiteen laajan oppimäärän perusopetuksen päättötodistus

  • Riihimäen Nuorisoteatteri
  • Teatteritaiteen perusopetus, laaja oppimäärä, sisältäen perusopetuksen
  • Opiskelijan nimi ja henkilötunnus
  • Oppilas on suorittanut taiteen perusopintoja 540 tuntia
  • Oppilaan päättötodistus, sanallinen arvio, suorituksen ajankohta
  • Oppilaan osallistuminen projekteihin
  • Rehtorin/toiminnanjohtajan allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
  • Opetusministeriön myöntämä opetuksen järjestämislupa
  • Koulutus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998)
  • Koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien operussuunnitelman perusteiden (määräys 40/011/2002) mukaisesti

Teatteritaiteen laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistus

  • Riihimäen Nuorisoteatteri
  • Teatteritaiteen perusopetus, laaja oppimäärä, sisältäen perusopetuksen ja syventävät opinnot
  • Opiskelijan nimi ja henkilötunnus
  • Oppilas on suorittanut taiteen perusopintoja 1300 tuntia
  • Oppilaan päättötodistus, sanallinen arvio, suorituksen ajankohta
  • Oppilaan osallistuminen projekteihin
  • Rehtorin/toiminnanjohtajan allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
  • Opetusministeriön myöntämä opetuksen järjestämislupa
  • Koulutus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998)
  • Koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien operussuunnitelman perusteiden (määräys 40/011/2002) mukaisesti
  • Arvosana-asteikko 1-5

Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus koko teatteritaiteen perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta.

Teatteritaiteen laajan oppimäärän osallistumistodistus

  • Riihimäen Nuorisoteatteri
  • Osallistumistodistus teatteritaiteen laajojen oppimäärien opetukseen
  • Opiskelijan nimi ja henkilötunnus
  • Oppilas on suorittanut taiteen perusopintoja ______ tuntia
  • Rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
  • Opetusministeriön myöntämä opetuksen järjestämislupa
  • Koulutus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998)
  • Koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien operussuunnitelman perusteiden (määräys 40/011/2002) mukaisesti


5.9 Huoltajien osallisuus


Vanhemmille järjestetään joka syksy vanhempainilta, jossa keskustellaan opetussuunnitelmasta ja alkavasta lukuvuodesta. Vanhemmat pääsevät vähintään kerran vuodessa seuraamaan avoimia harjoituksia, jossa ohjaaja valmistautuu esittelemään lukuvuoden suunnitelmia vanhemmille. Vanhhemmat voivat osallistua Nuorsoteatterin toimintaan vanhempainyhdistyksen kautta, joka toimii Nuorisoteatterin tapahtumissa voimavarojensa mukaan apuna. Vanhemmat ja oppilaat saavat kerran kuussa jäsentiedotteen, jossa kerrotaan Nuorisoteatterin lukuvuoden etenemisestä.

6. KOULUN SISÄINEN ARVIOINTI

 

6.1 Koulun jatkuva kehitys


Arviointi on koulun kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.  Arvioinnin tehtävänä on tukea koulun kehitystä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.

Riihimäen Nuorisoteatterissa arviointi toteutetaan kuukausittain järjestettävissä työntekijöiden kokouksissa. Tämän lisäksi jokaisen lukuvuoden lopussa pidetään työntekijöiden suunnittelu- ja kehittämispäivä, jolloin keskustellaan opettajien kehitysehdotuksista. Vuosittain tehdään oppilaskysely, jonka täyttävät sekä vanhemmat, että oppilas itse. Kyselyn avulla pyritään kehittämään sekä opetussuunnitelmaa, että Nuorisoteatterin kommunikaatiota vanhempien suuntaan.

Kehitysehdotukset ja sisäiset arvioinnit on tarkoitettu Riihimäen Nuorisoteatterin johtoryhmän ja hallituksen käyttöön.


6.2 Toiminnan laadun valvonta ja arviointi


Riihimäen Nuorisoteatteri toimittaa sivistyslautakunnalle tai erikseen sovitulle valvovalle elimelle vuosittain tilinpäätöksen, vuosikertomuksen jossa mukana myös edellisen vuoden arviointi (toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen) ja toimintasuunnitelman jossa kuvataan seuraavan vuoden toiminnalliset tavoitteet ja kehittämistavoitteet.

Laadun mittareina ovat:

  • oppilaiden tyytyväisyys (näkyy pitkinä asiakkuuksina ja vähäisenä negatiivisen palautteen määränä)
  • opettajien pitämät tuntimäärät
  • esitykset
  • päättötyöt ja niistä annetut arvosanat
  • oppilaskyselyt
  • kehityskeskustelut opettajien kanssa
  • yhteistyöprojektit
  • laaja yhteistyöverkosto

7. YHTEISTYÖ


Riihimäen Nuorisoteatteri toimii yhteistyössä muiden Riihimäen ja lähiseutujen kulttuurivaikuttajien kanssa. Pyrimme tekemään vähintään yhden yhteistyöproduktion vuodessa toisen taidekoulun kanssa. Tämän lisäksi osallistumme mahdollisuuksien mukaan Riihimäen tapahtumiin ja näymme kaupunkikuvassa mahdollisimman usein.

Riihimäen Teatteri on lähin ammattiteatteri, jossa teemme useimmat teatterivierailut ja josta saamme usein osaavaa apua mm. teatteriteknisissä ongelmissa.

Pyrimme myös olemaan aktiivisesti yhteydessä muihin laajaa taiteen perusopetusta antaviin kouluihin.